Hallitustunnustelijan kolmastoista kysymys

Welat Nehri
Welat Nehri
Maahanmuutosta ja -muuttajista käydään aktiivisesti keskustelua myös Uuden Suomen blogeissa. Kommentoinnissa aiheesta kuin aiheesta keskusteltaessa maahanmuutto nousee pinnalle. Hallitusneuvotteluissa kysymys on myös esillä, mikä on kiihdyttänyt keskustelua aiheesta eri keskustelufoorumeilla. Mielenkiinnosta kävin kaikkien puolueiden eduskuntaryhmien vastauksia hallitustunnustelijan Juha Sipilän 13. kysymykseen, joka kuuluu seuraavasti:

”13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?”

Tässä artikkelissa pyrin vertailemaan puolueiden vastauksia, hakemaan vastauksista maahanmuuttokeskustelun teemoja ja. Artikkelin lopussa on puolueiden alkuperäiset vastaukset.

Eduskuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi noussut Keskusta ei ole esittänyt vielä omia näkemyksiä tähän ja muihin hallitustunnustelijan esittämiin kysymyksiin.

Toiseksi suurimmaksi puolueeksi nousseen Perussuomalaisten ”maahanmuuttokriittisyys” näkyy selvästi vastauksessa. Perussuomalaiset haluavat profiloitua myös itsestään selvillä asioilla: ”sosiaaliturvan osalta maahanmuuttajia tulee kohdella yhdenvertaisesti ns. kantasuomalaisten kanssa”. Hyvinvointivaltiossa kaikkia ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti ja siksi tämä hokema on jo aiemmin todettu populistien legendaksi. Vastauksen perusteella Perussuomalaiset haluavat olla jatkossakin Ei-puolue maahanmuuton suhteen. Puolue ajatuksineen näyttävät jäävän selvään vähemmistöön ja siksi hallitustunnustelijan tämän päiväinen kommentti yhteisymmärryksestä Perussuomalaisten kanssa kielii kenties mm. tiukan maahanmuuttolinjan pehmenemisestä. Perussuomalaisten ajatuksia maahanmuutosta on vaikeaa istuttaa tulevaan hallitukseen ilmaan isoja kompromisseja.

Pääministeripuolueesta kolmanneksi pudonnut Kokoomus antaa täyden tuen työperäiselle maahanmuutolle. Puolue poistaisi työperäisen maahanmuuton tarveharkinnan. Sen sijaan EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta se perisi lukukausimaksuja, jotka osittain palautettaisiin opiskelijoille verohelpotusten muodossa, jos he jäisivät Suomeen töihin opiskelun jälkeen. Kokoomus olisi valmis tiukentamaan rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamista ja kriminalisoimaan konfliktialueelle taisteluun osallistumistarkoituksessa matkustamisen.

SDP:n vastaus on kiteytetty yhteen kappaleeseen ja näin ollen ei ota kantaa kysymyksiin syvällisesti. Itse demarina olisin toivonut vähän yksityiskohtaisempaa esitystä puolueen maahanmuuttopoliittisen ohjelman tapaan. SDP:n vastauksessa on korostettu tarvetta panostaa jo Suomessa asuvien maahanmuuttajien kotouttamiseen. Konkreettisia keinoja tässä olisivat maahanmuuttajien työllisyyden parantaminen, kielikoulutuksen lisääminen, kotoutumistoimien vaikuttavuuden parantaminen sekä segregaation vähentäminen.

Paikkamääränsä eduskunnassa 50 % kasvattaneilla Vihreillä on selkeästi maahanmuuttomyönteisin asenne. Vihreät haluavat rakentaa Suomen, johon voi tulla tekemään töitä ja hakemaan turvaa. Myös vihreät luopuisivat työvoiman saatavuusharkinnasta. He nostaisivat pakolaiskiintiön 2000:een ja ottaisivat käyttöön humanitaarisen viisumin kitkemään siirtolaisten salakuljetuksia ja hukkumiskuolemia Välimerellä.

Vasemmistoliitto on pitkälle samoilla linjoilla Vihreiden kanssa. Puolueen mukaan EU-tasolla Suomen on edistettävä tasaisempaa vastuunjakoa jäsenmaiden välillä EU-maihin tulevista turvapaikanhakijoista. Vasemmistoliitto kannattaa työvoiman saatavuustarveharkinnasta luopumista, humanitaarista viisumia ja paperittomien terveydenhuollon järjestämistä.

RKP korostaa myös tarvetta saada uutta työvoimaa Suomeen. Puolue poistaisi myös työvoiman saatavuusharkinnan. RKP korostaa tarvetta noudattaa kansainvälisiä sopimuksia, johon Suomi on sitoutunut.

Pienimpänä eduskuntapuolueena Kristillisdemokraatit suhtautuvat aiempaa positiivisemmin maahanmuuttoon. Puolue väljentäisi saatavuustarveharkinnan ja olisi valmis nostamaan pakolaiskiintiön ainakin tilapäisesti. Kristillisdemokraatit tehostaisivat kuitenkin oleskeluluvan prosessia siirtämällä vastuun poliisilta maahanmuuttovirastolle ja laittaisivat rikoksiin syyllistyneiden karkotuspäätöksen täytäntöön nopeutetusti.

Perussuomalaisia lukuun ottamatta puolueet suhtautuvat pääsääntöisesti myönteisesti maahanmuuttoon. Alla käyn läpi muutaman julkisessa keskustelussa pinnalla olleen asiakokonaisuuteen, joita puolueet ovat tavalla tai toisella ottaneet esille vastauksissaan.

1. Pakolaiskiintiö

Suomen pakolaiskiintiö on ollut 750 vuodesta 2001. Viime vuonna kiintiö nostettiin 1050:een Syyrian sisällissodan pakolaisaallon johdosta. Syyrian hallinnon rajut toimet omia kansalaisia vastaan ja Isisin terrorismi on saanut miljoonia ihmisiä lähtemään pakoon naapurimaihin ja ulkomaille.

Perussuomalaisten politiikan lähtökohtana on pitkään ollut pakolaiskiintiön laskeminen. Pakolaiskiintiöön nihkeästi suhtautumisensi syyksi he ovat ottaneet yleinen taloustilanteen tällä kertaa.

Vihreät esittävät aivan toisenlaista lähestymistapaa. Puolue haluaisi nostaa pakolaiskiintiön asteittain 2000:een, jotta voitaisiin vastata konfliktien seurauksena kasvaneeseen pakolaismäärään. Vihreiden mukaan valtiolla tulee olla keinot taata kiintiöpakolaisille kuntapaikka ja oikeudenmukainen kohtelu.

Vasemmistoliitto ja Kristillisdemokraatit kannattavat myös pakolaiskiintiön nostamista nykyisestä tasosta, mutta eivät ole esittäneet arviota määrästä.

Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat huolissaan erityisesti Välimeren alueella tapahtuvista ihmisoikeusloukkauksista, hukkumiskuolemista ja salakuljetuksesta. Puolueiden mukaan ihmissalakuljetusta ja siitä aiheutuvia ongelmia voidaan vähentää kehittämällä laillisia keinoja hakea Euroopasta työtä ja turvaa. Humanitäärinen viisumi olisi puolueiden mukaan yksi varteenotettava ratkaisu tähän pulmaan koko EU:ssa.

Kokoomus, SDP ja RKP eivät ole suoraan ilmoittaneet kantansa pakolaiskiintiöön liittyen.

2. Työperäinen maahanmuutto

Suomen tarve saada uusia maahanmuuttajia tänne pohjautuu pitkälle tarpeeseen saada uutta työvoimaa eläköityvän väestön paikkaamiseksi. Solidaarisuuteen ja humanitääriseen tarpeeseen pohjautuva maahanmuuttajien vastaanotto on vain pieni osa kokonaisuudesta. Viime vuosina puolueet ovat korostaneet nimenomana työperäisen maahanmuuton tärkeyttä. Samaan aikaan moni poliitikko unohtaa sen, että myös muihin perustein Suomeen tulevat maahanmuuttajat pyrkivät rakentamaan oman elämän Suomeen pidemmäksi aikaa. Tällöin myös heidät on tarkasteltava työvoimana ja pyrittävä saada heidät työelämään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Maahantulosyystä riippumatta Suomen kielen opettelu ja töihin pääsy ovat kiistattomia keinoja saada maahanmuuttajia osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

Puolueista Perussuomalaiset suhtautuvat tiukemmin myös työperäiseen maahanmuuttoon. Sen sijaan he korostavat tarvetta kotouttaa ja työllistää jo Suomeen tulleen maahanmuuttajat.

Kokoomus puolestaan pitää perusteltuna edistää työperäistä maahanmuuttoa, koska työikäinen väestömme ei kasva. Myös Vihreiden mukaan Suomen talouden ja työllisyyden kohentaminen edellyttää työperäisen maahanmuuton lisäämistä. RKP suhtautuu myös positiivisesti työperäiseen maahanmuuttoon. Vasemmistoliitto lisäisi mahdollisuutta tehdä työtä tai opiskella turvapaikanhakijoille.

3. Työvoiman saatavuusharkinta

Työvoimaan saatavuusharkinta jakaa puolueita selkeästi. Perussuomalaisten mukaan EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevan ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta on pidettävä kiinni, koska työvoiman tarve voidaan tarvittaessa täydentää EU-alueella toimivalla vapaan liikkuvuuden turvin. Puolue haluaisi kuitenkin kiristää kielitaitotaitovaatimuksia hoito- ja rakennusaloilla kielitaitovaatimuksia potilas- ja työturvallisuuteen vedoten. SDP pitää myös tärkeänä säilyttää ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta.

Kokoomus, Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP luopuisivat työvoiman saatavuusharkinnasta kokonaan. Kokoomuksen mukaan nykyinen ulkomaalaislain mukainen työntekijän oleskelulupajärjestelmä on yrittäjien ja työntekijöiden kannalta kankea ja byrokraattinen. Myös kristillisdemokraatit väljentäisivät saatavuusharkintaa ja keventäisivät byrokratian Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi, yritysten työvoiman ja tarvittavien asiantuntijoiden saannin turvaamiseksi.

4. Perheenyhdistäminen

Suomen perheenyhdistämissääntöjä on tiukennettu viime vuosina. Perheenyhdistämistä voivat hakea vain henkilöt, joiden omainen on saanut oleskeluluvan Suomesta. Perheenyhdistäminen koskee pääsääntöisesti vain avio- ja rekisteröityä puolisoa, alaikäisiä lapsia ja alaikäisen huoltajaa.

Perussuomalaisten mukaan perheenyhdistämiskäytäntöihin pitää tehdä lisää tiukennuksia. Puolue ei tarkenna mitä se käytännössä tarkoittaisi. Sen sijaan Kokoomus on lähtenyt siitä, että perheen kokoajalle pitäisi asettaa kohtuullinen toimeentuloedellytys Euroopan unionin perheenyhdistämisdirektiivin puitteissa. RKP puolestaan muistuttaa kansainvälisistä sopimuksista, joihin Suomi on sitoutunut esimerkiksi turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa ja perheenyhdistämisessä.

Vasemmistoliitto on päinvastaisella kannalla. Puolueen mukaan kaikilla Suomessa luvallisesti oleskeleville on turvattava oikeus perhe-elämään perheenyhdistämisen kautta.

5. Paperittomien kohtalo

Suomessa asuu muutama tuhatta ihmisiä, joilla ei ole laillista oikeutta oleskella täällä. Paperittomaksi voi joutua kielteisen esim. oleskelulupapäätöksen seurauksena, viisumin umpeuduttua tai vanhan oleskeluluvan päädyttyä. Paperittomien joukossa on myös lapsia ja raskaana olevia naisia. Paperittomilla ei käytännössä ole mitään oikeuksia Suomessa. Paperittomien ihmisoikeuksista ja erityisesti oikeudesta terveydenhuollon palveluihin on käyty keskustelua viime aikoina.

Paperittomien terveydenhuolto oli edellisen hallituksen agendalla, mutta viime tipassa se jätettiin pöydälle vailla ratkaisua.

Puolueista ainoastaan Vasemmistoliitto ja Vihreät ottavat suoraan kantaa paperittomien oikeuksiin hallitustunnustelijalle esittämässään vastauksessa. Vasemmistoliiton mukaan turvapaikanhakijoiden oikeus terveyspalveluihin tulee turvata ja on varmistettava paperittomien pääsy terveydenhuollon palveluiden piiriin. Vihreät muistuttavat siitä, että oikeus terveyteen on ihmisoikeus eikä ketään saa rajata sen ulkopuolelle.

6. Ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksut

Puolueiden hallitustunnustelijalle jättämissä vastauksissa ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksut ovat jälleen pinnalla. Perussuomalaiset ja Kokoomus ovat vahvasti EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksujen kannalla. Kokoomus tarjoaa vastineeksi stipendijärjestelmän lisäksi mallia, jossa Suomeen töihin jäävät opiskelijat voisivat vähentää maksamansa lukukausimaksut verovähennyksinä viiden vuoden kuluessa.  Vihreiden mukaan täällä opiskelleille ulkomaalaisille opiskelijoille on tarjottava mahdollisuus pysyvään oleskelulupaan opintojen valmistumisen jälkeen.

Vajaa kuukausi sitten kirjoittamassani blogissa esitin tarvetta sitouttaa ulkomaalaisia opiskelijoita Suomeen ja sitä kautta saada vastinetta heidän opiskeluun sijoitetuille verorahoille.

7. Kotoutumisen tukeminen

Kirjoitin vajaa viikko sitten, että maahanmuuttopolitiikassa pitäisi panostaa aktiivisemmin jo Suomessa asuvien maahanmuuttajien kotoutumiseen. Onnistunut kotoutuminen loisi puitteet kohdata uusia tulijoita oikein ja ohjata heidät nopeammin osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Kotouttamisessa tulisi antaa tilaa myös oman kielen ja kulttuurin vahvistamiselle.

Moni puolue on korostanut maahanamuuttajien kotoutumisen tärkeyttä. Keinot edistää kotoutumista vaihtelee toki puolueiden välillä. Perussuomalaiset kehittäisivät kotouttamispolitiikkaa ”kannustavampaan suuntaan” lopettamalla asiointitulkkipalveluiden kustantamisen määrätyn sisäänpääsyperiodin jälkeen.

Vastakkaista ajatusmaailmaa edustavan RKP:n mukaan paras takuu osallisuutta turvaavalle kotoutumiselle on tarpeelliset kielitaidot, riittävä koulutustaso, syrjinnän vastainen työ ja osallisuus työmarkkinoilla. Kristillisdemokraattien mukaan maahanmuuttajien kieli- ja kulttuurikoulutusta tulee kehittää eteenpäin ja ulkomailla hankittua ammattiosaamista pitäisi hyödyntää nykyistä paremmin.

Vasemmistoliiton mukaan kotouttamiseen osoitettuja resursseja pitäisi lisätä ja erityisesti kielikoulutusta on laajennettava. Myös Vihreät korostaa, että kieliopintoihin ja kotouttamiseen panostaminen kannattaa.

SDP on samoilla linjoilla kielikoulutuksen lisäämisen osalta ja pitää tärkeänä työllisyyden merkitystä kotoutumisprosessissa.

8. Alaikäisten säilöönotto

Nykyisellään turvapaikanhakija, jonka henkilöllisyydestä tai matkareitistä on epäselvyyksiä, voidaan majoittaa säilöönottoyksikköön. Samaan yksikköön majoitetaan myös maasta käännytettäviä tai karkotettavia ulkomaalaisia. Erityisesti alaikäisten lasten säilöönotto on herättänyt keskustelua viime vuosina.

Vastauksissaan Vihreät, Vasemmistoliitto ja Kristillisdemokraatit ottavat kantaa säilöönottoon. Vihreiden mukaan vastaanottokeskukset eivät ole oikea paikka turvapaikanhakijalapsille, vaan kaikkien alaikäisten säilöönotto tulee kieltää. Vasemmistoliiton mukaan säilöönotosta on luovuttava poikkeuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta ja alaikäisten kohdalla kokonaan. Kristillisdemokraattien mukaan ulkomaalaisten säilöönoton vaihtoehtoja koskeva lakihanke, joka kieltäisi mm. alaikäisten yksintulleiden turvapaikanhakijoiden säilöönoton, tulee toteuttaa.

9. Karkotus, käännytys tai kansalaisuuden epääminen

Nykyisin maahanmuuttovirasto päättää käännyttämisestä ja karkottamisesta. Poliisi puolestaan panee täytäntöön ko. päätökset. Turvapaikanhakija voidaan esim. karkottaa, mikäli hän saa kielteisen oleskelulupapäätöksen. Käännytys puolestaan tehdään tilanteissa, joissa turvapaikanhakija jää kiinni esim. rajalla tai viranomaisille selviää henkilön tulleen toisesta EU-maasta tai muusta turvallisesta kohteesta Suomeen. Viime aikoina on käyty paljon keskustelua siitä miten törkeisiin rikoksiin syyllistyneet voitaisiin karkottaa maasta tai käännyttää rajalla. Kansalaisuuden epääminen on noussut pinnalle erityisesti silloin, kun ihmisen tiedetään liittyneen esim. Isisin terroristijärjestöön.

Perussuomalaisten mukaan toistuva toimeentulotukeen turvautuminen on peruste oleskeluluvan lakkauttamisele. Puolue asettaisi velvoitteen virkailijoille ilmoittaa toistuvasti toimeentulotukea hakevat ulkomaalaiset ulkomaalaisviranomaisille. Kokoomus on samoilla linjoilla Perussuomalaisten kanssa tässä asiassa.

Perussuomalaisten toinen keino puuttua ”väärinkäytöksiin” koskee tilannetta, jossa humanitaarisin perustein oleskeluluvan ja myöhemmin mahdollisesti kaksoiskansalaisuuden saanut henkilö lomailee kotimaassaan tai lähettää lapsiaan sinne. Tällöin Perussuomalaisten mukaan suojelutarpeen voidaan katsoa päättyneen, jolloin oleskelulupa tulisi peruuttaa. Puolueen mukaan näin pitäisi toimia myös niiden henkilöiden kohdalla, jotka päättävät lähteä sotatoimiin kriisialueille.

Myös Kokoomus suhtautuu tiukasti konfliktialueille taisteluun osallistumistarkoituksessa matkustaviin. Kokoomuksen mukaan ulkomaalaislakia tulee muuttaa siten, että törkeisiin rikoksiin syyllistynyt, rikoksen uusija ja yleiselle järjestykselle vaarallinen henkilö voitaisiin poistaa maasta heti hallinto-oikeuden päätettyä, ellei korkein hallinto-oikeus erikseen kiellä täytäntöönpanoa.

Kristillisdemokraatit puolestaan muuttaisi karkotuksen enemmän käännytyksen kaltaiseksi siten, että karkotus pantaisiin rikosperusteisissa tapauksissa täytäntöön nopeutetusti.

10. EU, kansainväliset sopimukset ja ihmisoikeudet

Suurin osa puolueista ovat pitkälle yhtä mieltä siitä, että maahanmuuttopolitiikassa pitäisi nojautua kansainvälisin sopimuksiin, joihin Suomi on sitoutunut. Puolueiden vastauksissa korostuvat erityisesti ihmisoikeudet, mutta myös vastuunjako EU:n jäsenmaiden välillä on pinnalla.

Vihreiden mukaan Suomen maahanmuuttopolitiikan tulee olla ihmisoikeusperustaista. Puolueen mukaan Suomen tulee pitäytyä toiminnassaan niissä periaatteissa, joihin se on sitoutunut kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Vihreiden mukaan vastuu yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta kuuluu kaikille EU:n jäsenmaille.

Vasemmistoliitto on samoilla kannoilla. Vasemmistoliiton mukaan EU-tasolla Suomen hallituksen on edistettävä tasaisempaa vastuunjakoa jäsenmaiden välillä EU:n alueelle saapuvista turvapaikanhakijoista.

Myös RKP suhtautuu myönteisesti EU-lähtöiseen maahanmuuttopolitiikkaan. Puolueen mukaan Suomi on aktiivinen toimija EU:n maahanmuuttopolitiikan muodostamisessa.

Perussuomalaiset on poikkeavalla kannalla. Heidän mukaan EU ei voi saa päättää, minkä verran ja minkälaista maahanmuuttoa jäsenmaiden tulee vastaanottaa. Perussuomalaiset vastustavat maahanmuuttopolitiikassakin keskusvaltaista päätöksentekoa.

 


Alla on puolueiden vastaukset hallitustunnustelijan maahanmuuttoa koskevaan kysymykseen sellaisenaan.

13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?

1. Perussuomalaiset (PS)

– Yleisen taloustilanteen tulee vaikuttaa pakolaiskiintiön kokoon. Jos valtiontalous on alijäämäinen, maa elää velaksi ja perustoiminnoista leikataan, silloin myös pakolaiskiintiötä on leikattava.

– Kotouttamispolitiikkaa on kehitettävä kannustavampaan suuntaan. Ei ole oikein, että veronmaksajat esimerkiksi kustantavat asiointitulkkauspalvelut vuosikausia maassa asuneille henkilöille. Loputon tulkkaaminen ei kannusta suomen opiskeluun. Jatkossa valtion tulee kustantaa tulkkaus vain tietyksi ajaksi, minkä jälkeen tulkkauskustannuksista huolehtii tulkkausta tarvitseva taho.

– Sosiaaliturvan osalta maahanmuuttajia tulee kohdella yhdenvertaisesti ns. kantasuomalaisten kanssa

– EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevan ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta on pidettävä jatkossakin kiinni, koska EU-alueella toimiva työvoiman vapaa liikkuvuus täydentää riittävällä tavalla työvoiman tarjontaa suomalaisilla työmarkkinoilla. Oleellisinta on pyrkiä kotouttamaan ja työllistämään tähän mennessä jo Suomeen tulleet maahanmuuttajat. Lisäksi mm. hoito- ja rakennusaloilla kielitaitovaatimuksia tulee kiristää potilas- ja työturvallisuuden takaamiseksi.

– Ulkomaalaislain mukaan toistuva toimeentulotukeen turvautuminen on peruste oleskeluluvan lakkauttamiselle. Sosiaaliturvaa koskeva lainsäädäntö estää kuitenkin toimeentulotukipäätöstä tekevää viranomaista ilmoittamasta tällaisista asiakkaista ulkomaalaisviranomaisille. Näin ollen toimeentulotuesta päättäville virkailijoille on asetettava velvoite ilmoittaa toistuvasti toimeentulotukea hakevista ulkomaalaisista ulkomaalaisviranomaisille.

– Turvapaikkamenettely on tarkoitettu henkilöille, jotka kokevat kotimaassaan vainoa. Jos humanitaarisin perustein oleskeluluvan ja myöhemmin mahdollisesti kaksoiskansalaisuuden saanut henkilö lomailee kotimaassaan tai lähettää sinne lapsiaan ”kulttuuria oppimaan”, voidaan katsoa, että lähtömaa ei turvapaikanhakijan itsensä mielestä ole enää liian vaarallinen. Tällaisessa tapauksessa suojeluntarpeen voidaan katsoa päättyneen, jolloin oleskelulupa tulee peruuttaa. Näin tulee toimia myös niiden henkilöiden kohdalla, jotka päättävät lähteä sotatoimiin kriisialueille.

– Tiukennuksia perheenyhdistämiskäytäntöihin

– Lukukausimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille

– EU ei voi mielestämme päättää, minkä verran ja minkälaista maahanmuuttoa jäsenmaiden tulee vastaanottaa. Vastustamme maahanmuuttopolitiikassakin keskusvaltaista päätöksentekoa. Suhtaudumme kriittisesti EU:lle kaavailtuihin solidaarisuusmekanismeihin, jotka antaisivat rahallista tukea vapaaehtoisesti humanitaarista maahanmuuttoa vastaanottaville maille.

2. Kansallinen Kokoomus

Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää perusteltuna edistää työperäistä maahanmuuttoa, koska työikäinen väestömme ei kasva. Työperäisen maahanmuuton tarveharkinnasta tulee luopua, koska nykyinen ulkomaalaislain mukainen työntekijän oleskelulupajärjestelmä on yrittäjien ja työntekijöiden kannalta kankea ja byrokraattinen.

Koulutusviennin edistämiseksi tulee ottaa käyttöön EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille lukukausimaksut ja stipendijärjestelmä. Valmistuttuaan Suomeen töihin jäävät opiskelijat voivat vähentää maksamansa lukukausimaksut verovähennyksinä viiden vuoden kuluessa. Suomessa tulee lisätä mahdollisuuksia käydä koulua ja opiskella englannin kielellä.

Perheen kokoajalle tulee asettaa kohtuullinen toimeentuloedellytys Euroopan unionin perheenyhdistämisdirektiivin puitteissa. Viranomaisten välistä tiedonkulkua tulee parantaa toimeentulotukea myöntävien viranomaisten ja maahanmuuttoviranomaisten välillä niissä tapauksissa, joissa oleskeluoikeus maassamme edellyttää sitä, ettei asianomainen turvaudu toistuvasti toimeentulotukeen.

Ulkomaalaislakia tulee muuttaa siten, että törkeisiin rikoksiin syyllistynyt, rikoksen uusija ja yleiselle järjestykselle vaarallinen henkilö voidaan poistaa maasta heti haalinto-oikeuden tätä koskevan päätöksen jälkeen, ellei korkein hallinto-oikeus erikseen kiellä täytäntöönpanoa. Kriminalisoidaan konfliktialueelle taisteluun osallistumistarkoituksessa matkustaminen.

3. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP)

SDP pitää tärkeänä ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan säilyttämistä, maahanmuuttajien työllisyyden parantamista, kielikoulutuksen lisäämistä, kotoutumistoimien vaikuttavuuden parantamista, turvapaikkahakemusten käsittelyn nopeuttamista sekä maahanmuuttajien asuinolosuhteiden kehittämistä segregaatiota vähentävään suuntaan.

4 Vihreä liitto

Vihreiden tavoitteena on Suomi, johon voi tulla tekemään töitä ja hakemaan turvaa. Suomen talouden ja työllisyyden kohentaminen edellyttää työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamista on helpotettava luopumalla työvoiman saatavuusharkinnasta. Täällä opiskelleille ulkomaalaisille opiskelijoille on tarjottava mahdollisuus pysyvään oleskelulupaan opintojen valmistumisen jälkeen.

Maailmassa on konfliktien seurauksena enemmän pakolaisia kuin koskaan. Siksi Suomen vastuunottoa on kasvatettava sen mukaisesti. Ehdotamme pakolaiskiintiön nostamista asteittaan 2000:een.

Hukkumiskuolemat salakuljettajien matkassa Välimerellä eivät saa jatkua ja vastuu yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta kuuluu kaikille EU:n jäsenmaille. Välimeren rajavalvontaoperaatiolle tulee antaa selkeäksi tehtäväksi myös ihmisten pelastaminen. Ihmissalakuljetusta voidaan vähentää kehittämällä laillisia keinoja hakea Euroopasta työtä ja turvaa, esimerkiksi humanitäärisen käytävän kautta. Suomessa tulee ottaa käyttöön humanitäärinen viisumi.

Valtiolla tulee olla keinot taata tänne tuleville pakolaisille kuntapaikka ja oikeudenmukainen kohtelu. Esimerkiksi vastaanottokeskukset eivät ole oikea paikka turvapaikanhakijalapsille, vaan kaikkien alaikäisten säilöönotto tulee kieltää. Sen sijaan kieliopintoihin ja kotouttamiseen panostaminen kannattaa. Pääsyä kieltenopetukseen ja kotoutumiskoulutukseen on parannettava koko maassa.

Suomen maahanmuuttopolitiikan tulee olla ihmisoikeusperustaista. Suomen tulee pitäytyä toiminnassaan niissä periaatteissa, joihin se on sitoutunut kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Esimerkiksi oikeus terveyteen on ihmisoikeus eikä ketään voi rajata sen ulkopuolelle. Terveys kuuluu myös paperittomille siirtolaisille.

5. Vasemmistoliitto

Suomen pakolaiskiintiötä tulee nostaa nykyisestä tasosta. Maahantuloväyliä on lisättävä, erityisesti Välimeren alueella tapahtuvien ihmisoikeusloukkausten ja hukkumisten sekä ihmisten salakuljettamisen vähentämiseksi. Suomen on otettava käyttöön humanitaarinen viisumi, joka myönnetään lähtömaan lähimmäisessä suurlähetystössä. Paperittomuuden ja harmaan talouden estämiseksi tulee edistää tarveharkinnan poistamista jo Suomessa opintoja tai työtä tehneiden osalta.

Turvapaikanhakijoiden oikeus riittäviin terveyspalveluihin tulee turvata, ja paperittomien pääsy terveydenhuollon palveluiden piiriin on varmistettava. Mahdollisuutta työntekoon ja opiskeluun oleskelulupaa tai turvapaikkaa hakiessa tulee edistää.

EU-tasolla Suomen hallituksen on edistettävä tasaisempaa vastuunjakoa jäsenmaiden välillä EU:n alueelle saapuvista turvapaikanhakijoista. Suomen nykyisiä kotouttamispalveluja on parannettava lisäämällä kotouttamiseen osoitettujen resurssien sekä laajentamalla erityisesti kielikoulutusta. Säilöönotosta on luovuttava poikkeuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta ja alaikäisten kohdalla kokonaan. Vapaaehtoinen paluu ei saa estää tilapäisten oleskelulupien myöntämistä sellaisille turvapaikanhakijoille, joilla ei ole edellytyksiä palata omaan lähtömaahansa. Kaikilla Suomessa luvallisesti oleskeleville on turvattava oikeus perhe-elämään perheenyhdistämisen kautta.

6. Suomen ruotsalainen kansanpuolue (RKP)

Maahanmuuttopolitiikan on oltava suvaitsevainen, turvallinen ja moniarvoinen. Suomen on kunnioitettava ja noudatettava kansainvälisiä sopimuksia, joihin olemme sitoutuneet esimerkiksi turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa ja perheenyhdistämisessä. Paras takuu osallisuutta turvaavalle kotoutumiselle on tarpeelliset kielitaidot, riittävä koulutustaso, syrjinnän vastainen työ ja osallisuus työmarkkinoilla. Suomi on aktiivinen toimija EU:n maahanmuuttopolitiikan muodostamisessa.

Suomi tarvitsee tulevaisuudessa, kuten useassa selvityksessä on todettu, maahanmuuttajia työmarkkinoillemme. Työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi poistetaan saatavuusharkinta ulkomaisen työvoiman palkkaamisen osalta. Laaditaan työvoimapoliittinen kansainvälistymisstrategia, jossa asetetaan tavoitteet suomalaisten yritysten kansainvälistymiselle ja työperäiselle maahanmuutolle.

7. Kristillisdemokraatit (KD)

Suomi tekee inhimillistä mutta hallittua maahanmuuttopolitiikkaa. Tämä on oikea linja eikä tarvetta suurille linjamuutoksille ole. Vakiintunutta pakolaiskiintiötä ei tule pienentää tässä maailman tilanteessa, sen sijaan olemme avoimia kiintiön tilapäiselle tai asteittaiselle nostamiselle.

EU:n ulkopuolelta saapuvien työntekijöiden työnteko-oikeutta koskevaa saatavuusharkintaa tulee väljentää ja byrokratiaa keventää maamme kilpailukyvyn vahvistamiseksi, yritysten työvoiman ja tarvittavien asiantuntijoiden saannin turvaamiseksi.

Oleskelulupaprosessia tulee edelleen tehostaa, esimerkiksi siirtämällä poliisilta lupaprosessiin liittyviä tehtäviä maahanmuuttovirastolle ja jatkamalla tehostettua lupakäsittelyä. Prosesseja tehostamalla voidaan saada lisäsäätöjä vastaanottomenoista.

Ulkomaalaisten säilöönoton vaihtoehtoja koskeva lakihanke tulee toteuttaa.

Karkotus tulee muuttaa enemmän käännytyksen kaltaiseksi siten, että karkotus pantaisiin rikosperusteisissa tapauksissa täytäntöön nopeutetusta.

Maahanmuuttajien kieli- ja kulttuurikoulutusta tulee entisestään kehittää. Ulkomailla hankittu ammattiosaaminen tulee voida hyödyntää nykyistä paremmin.

*******

Artikkeli on julkaistu Uuden Suomen blogissani 5.5.2015 03:08

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*