Armenialaisten ja kurdien kansanmurha on tunnustettava

Armenialaisten kansanmurha (1915)
Armenialaisten kansanmurha (1915)

Armenialaisten kansanmurhasta tuli tänään kuluneeksi 100 vuotta. Ottomaanien imperiumin toimesta toteutetussa kansanmurhassa jopa 1,5 miljoona armenialaista menetti henkensä ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuosina 1915 – 17.

Ottomaanien tavoitteena oli hävittää valtakuntansa ei-turkkilaiset kansat. Armenialaisten lisäksi myös kurdit joutuivat kansanmurhan kohteeksi. Kansanmurhan prosessi alkoi jo 1800-luvulla, mutta se kiihdytettiin tietoisesti imperiumin hajoamisen viimeisinä vuosina nuorturkkilaisten toimesta. Nuorturkkilaiset Kemal Atatürkin johdolla perustivat hajonneen imperiumin raunioille nykyisen Turkin. Siksi historian kirjojen avaus on edelleenkin tabu Turkissa.

Turkki ei ole vieläkään päässyt eroon ottomaanihistoriansa huumasta. Turkissa vallan kahvat käsissään pitävä islamistinen AKP-puolue presidentti Recep Tayyip Erdoganin johdolla haaveilee samanlaisen aseman saavuttamisesta Lähi-idässä ja siksi maalla on sormi pelissä monessa konfliktissa alueella.

Tragedian vuosipäivänä kansanmurhaa on muistettu Armeniassa ja eri puolilla maailmaa. Toistaiseksi toistakymmentä vaikutusvaltaista maata on jo tunnustanut armenialaisten kansanmurhan. Saksa liittyi kansanmurhaa tunnustavien maiden joukkoon tänään. Kansanmurhan vuosipäivän alla paavi Franciscus kutsui armenialaisten kohtaloa viime vuosisadan ensimmäiseksi kansanmurhaksi. Euroopan parlamentti puolestaan kannusti Turkkia tunnustaman kansanmurhan sen vuosipäivänä. Kansainvälinen painostus on suututtanut Turkin valtapuoluetta ennenkin, mutta se on alkanut kantaa hedelmää Turkin sisällä. Valtapuolueen painostuksesta huolimatta Turkin sisällä mm. kurdit, vasemmistolaiset ryhmät ja useat intellektuellit ovat vedonneet kansanmurhan tunnustamisen puolesta viime vuosina.

Kurdien kansanmurha (Halabja 1988)
Kurdien kansanmurha (Halabja 1988)

Myös kurdien kansanmurha on ollut esillä useamman Euroopan maan agendalla viime vuosina. Kurdien kansanmurha on jatkunut eri muodoissa ja eri valtioiden toimesta toistasataa vuotta. Kansainväliseen keskusteluun on noussut erityisesti Saddam Husseinin hallinnon toimeenpanema Anfal-kansanmurhaoperaatio, joka vaati 182.000 uhria. Saddamin hallinto pyrki määrätietoisesti 1970- ja 1980-luvuilla hävittää kurdit hallitsemansa Irakin alueelta. Massamurhien ja kemiallisten aseiden käytön ohessa etninen puhdistus tarkoitti tuhansien kylien, maatalouden ja luonnon hävittämistä sekä satojentuhansien kurdien lähteminen maanpakoon. Kansanmurhan jälki näkyy vahvasti edelleenkin Kurdistanissa. Saddamin hallinnon aikaiset rikokset ihmisyyttä vastaan ovat laajemmin nousseet kansainväliseen tietoon vasta viime vuosina. Eri maissa käydään kampanjointia kansanmurhan tunnustamiseksi.

Kurdien kansanmurhan tiimoilta luovutimme 3097 Suomessa kerättyä allekirjoitusta eduskunnalle 11.4.2014. Allekirjoittajien vaatimuksena oli kurdeihin kohdistuneen Saddam Husseinin hallinnon Anfal-operaation nimellä toimeenpaneman kansanmurhan tunnustaminen. Kurdidelegaatiota vastaanotti tuolloin kansanedustaja Ilkka Kantola (sd.), joka toimi mm. ulkoasiainvaliokunnan ja ihmisoikeusvaltuuskunnan jäsenenä.

Pohjoismaista Ruotsi on tunnustanut sekä ottomaanien toimeenpaneman armenialaisten kansanmurhan että 1980-luvulla Saddam Husseinin hallinnon toimesta toteutetun kurdien kansanmurhan. Tapasin ruotsalaisen kansanedustajan Fredrik Malmin (Folkpartiet) pari viikkoa sitten Helsingissä. Hän kertoi siitä miten Ruotsissa koettiin tärkeäksi tunnustaa kansanmurha, vaikka se ei varsinaisesti kuulukaan valtionpäivien tehtäviin. Ruotsissa kansainvälinen vastuun ja ihmisoikeuksien kunnioituksen nimissä nähtiin tärkeäksi keskustella asiasta ja löytää puolueiden kesken konsensus tehdä kansanmurhan tunnustamiseksi.

Myös Suomen on aika liittyä kansanmurhia tunnustavien valtioiden joukkoon. Vetoan Suomen vastavalittuun eduskuntaan ja piakkoin aloittavaan hallitukseen ottamaan sekä armenialaisten että kurdien kansanmurhan tunnustamisen agendalleen tulevalla hallituskaudella. Kansanmurhien tunnustaminen olisi positiivinen ele ihmisoikeuksien ja maailman rauhan puolesta, ja vähintäänkin pieni lohdutus kansanmurhien uhrien omaisille ja uusille sukupolville. Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien nimissä meidän on aika tunnustaa historiassa tapahtuneet rikokset ihmisyyttä vastaan sekä tuomita kaikenlainen eri puolilla maailmaa tapahtuva syrjintä ja etninen puhdistus kansanryhmiä vastaan.

Artikkeli on julkaistu Uuden Suomen blogissa 25.4.2015.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*