Turkin kohtalo tikittää

Kansojen demokraattisen puolueen (HDP:n) puheenjohtaja Selahattin Demirtaş
Kansojen demokraattisen puolueen (HDP:n) puheenjohtaja Selahattin Demirtaş

Turkissa ja Pohjois-Kurdistanissa pidetään monestakin syystä ratkaisevat parlamenttivaalit tänään (su 7.6.2015). 550 edustajan paikasta taistelee 20 puoluetta, mutta käytännössä vain neljällä puolueella on mahdollisuuksia saada edustajansa maan kansanedustuslaitokseen. Näin raju ero johtuu maan vaalitavasta ja puolueille asetetusta 10 % äänikynnyksestä. Äänikynnyksen nojalla ”demokratian esikuvaksi” itseään mairitteleva Turkki on pyrkinyt vuosikymmenien ajan sammuttamaan virallisesta ideologiasta poikkeavat sekä vähemmistöjä edustavat äänet alkuunsa. Korkea äänikynnys estää demokratian toteutumista maassa.

Sunnuntaisissa parlamenttivaaleissa läpi pääsevät varmuudella nykyiset eduskuntapuolueet: islamistinen AKP (Oikeus ja kehitys –puolue), Turkin perustajan Kemal Atatürkin ideologiaa vaaliva CHP (Tasavaltalainen kansanpuolue) ja turkkilaismielinen MHP (Kansallismielinen toimintapuolue). Näissä parlamenttivaaleissa neljänneksi vahvaksi voimaksi on nousemassa vasemmistolainen kurdipuolue HDP (Kansojen demokraattinen puolue). Kurdien äänenkantajana ja Turkin vähemmistöjen oikeuksien puolestapuhujana tunnettu HDP Selahattin Demirtaşin johdolla on useampien gallupien mukaan tekemässä historialla ylittämällä 10 %:n äänikynnystä.

Islamistinen AKP-puolue on käytännössä hallinnut Turkkia yksin vuodesta 2002 lähtien. Ääniensä turvin puolue on kyennyt muodostamaan hallitusta yksin kolme kautta. AKP on ollut määräävässä asemassa myös paikallishallinnossa ja viime lokakuussa puolueen voittokulkua johtanut Recep Tayyip Erdoğan nousi maan presidentiksi. Erdoğanin lähtö presidenttiehdokkaaksi johtui siitä, ettei hänellä olisi ollut kolmen pääministerikauden jälkeen enää mahdollisuutta jatkaa pääministerinä.

AKP nosti aiemmin ulkoministerinä toimineen Ahmet Davutoğlun pääministeriksi Erdoğanin seuraajaksi. Näissä vaaleissa ”koko Turkin presidentti” on vastoin maan lakeja julkisesti kiertänyt vaalitilaisuudesta toiseen AKP:n hyväksi. Hänen tavoitteenaan on saada AKP:lle ehdoton enemmistö tulevaan parlamenttiin, jotta perustuslakiin voitaisiin kirjata erittäin laajat valtaoikeudet maan presidentille. Turkin AKP-johtoinen farssi on kuin Venäjän Putin-Medvedev-asetelma. Armeija, oikeuslaitos ja media ovat myös vahvasti Erdoğanin ohjannassa.

Turkin pääoppositiopuolue CHP ja kansallismielinen MHP ovat säilyttämässä asemansa toiseksi ja kolmanneksi suurempina puolueina myös näissä vaaleissa. Heidän äänimääräänsä ei ole kuitenkaan odotettavissa niin suurta vaihtelua, että se voisi muodostua uhaksi AKP:lle. Sen sijaan vaalien huomion keskipisteeksi on noussut HDP, sillä puolueen menestyksellä on merkittävä vaikutus Turkin valta-asetelmaan.

Turkissa on edessään kaksi vaihtoehtoa: presidenttipainotteinen autoritäärinen hallinto tai demokratian pelastus. Turkkia odottaa nykyistä autoritäärisempi islamistinen hallinto, mikäli AKP-puolue saa ehdottoman enemmistön parlamenttiin. 2/3 parlamenttipaikan turvin puolue lähtisi muokkaamaan perustuslakia vapaasti. AKP:n unelma voi käydä toteen mikäli HDP jää 10 % äänikynnyksen alle. Tästä asetelmasta johtuen vaalitaistelu käydään käytännössä AKP:n ja HDP:n kesken. Muut parlamenttipuolueet, jotka ideologisesti pitävät HDP:tä vihollisenaan, todennäköisesti toivovat salaa HDP:n läpipääsyä vaaleissa. HDP:n jäädessä äänikynnyksen alle, AKP saa suurimman osan HDP:n äänipotista ja voi nousta asemaan, jossa se voi yksin muodostaa hallituksen ja päivittää perustuslain mieleisekseen. Tässä vaihtoehdossa kurdit ja Turkin vähemmistöt HDP:n johdolla eivät jää hiljaa, vaan edessä on joukko skenaarioita, joista voi olla haittaa Turkin demokraattiselle kehitykselle. Tuossa tilanteessa Turkin ja kurdien välinen paikallaan polkenut rauhanneuvottelu voi myös kariutua lopullisesti ja johtaa levottomuuksiin Turkissa ja Pohjois-Kurdistanissa.

HDP:n nousu Turkin parlamenttiin olisi pelastus koko Turkille. Ennusteiden mukaan tässä skenaariossa AKP ei saisi ainakaan ehdotonta enemmistöä muokatakseen perustuslakia vapaasti, se voisi jäädä mahdollisesti myös ilman enemmistöä. Tällöin AKP joutuisi jopa turvautumaan johonkin toiseen puolueeseen muodostaakseen koalitiohallituksen. Kurdipuolueen vahva läsnäolo parlamentissa voisi myös parantaa rauhanneuvottelujen edistymistä Turkin ja kurdien välillä. HDP:n vaalivoitto olisi valtava muutos kurdien näkökulmasta, jotka vuosikymmeniä ovat yrittäneet saada äänensä kuuluville Turkissa.

Tiukka vaalitaistelu on synnyttänyt jännitteitä alueella. Useita ihmisiä on kuollut ja satoja on loukkaantunut välikohtauksissa, jotka ovat kohdistuneet HDP:n vaalitilaisuuksiin. Vaalivilpin ja levottomuuksien riski on suuri edelleenkin. Toivottavasti vaalit sujuvat rauhallisesti tänään ja vaalitarkkailijat saavat varmistettua rehelliset vaalit koko maassa.

Odotan innolla sitä, että kurdit HDP:n johdolla saavat ylitettyä äänikynnyksen, mikä tietäisi 50 – 70 kansanedustajaa, mikä antaisi mahdollisuutta edistää demokratiaa ja ihmisoikeuksia rauhanomaisin keinoin Turkissa. Toivon mukaan demokraattiset liikkeet juhlivat vaalivoittoa jo tänä iltana.

Welat Nehri
7.6.2015


Artikkeli on julkasitu Uuden Suomen blogissani 7.6.2015.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*